sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Urheilua, yhdessäoloa ja hyvää ruokaa

Siis onko mitään motivoimampaa kuin saada konkreettista näyttöä omasta edistymisestään? Numeerista todistusaineistoa siitä, ettei ne sadat hikiset tunnit salilla ja vesisateen raikastamat aamulenkit ole menneet harakoille vaan tulostakin on tullut?

Kävin eilen Inbody kehonkoostumusmittauksessa. Mittaus oli osa meidän ensimmäistä Ms. Fitness tapaamista, joka järjestettiin Helsingissä Crossfit Basement -salilla. Tapaamisesta kohta lisää. Oon käynyt mittauttamassa kehonkoostumukseni samanlaisella laitteella (Inbody 720) n. 3kk sitten.Vähän jännitti, millaisia tuloksia tällä kertaa tulee, sillä vaikka oonkin muuttunut marraskuusta paljon, pelotti mua että jos musta onkin tullut ns. laiha-läski!

Tässä vaiheessa jännitti aika kovaa että mitä tuleman piti!
 

Onneks pelko oli turha ja kaikki analyysin palaset osoitti, että oikeaan suuntaan ollaan menossa!
Tän kolmen kuukauden aikana mun paino on jojoillut jonkin verran: joulun alla se kävi jo reippaasti alle 70 kilon, mutta nyt on lihasta taas tullut hiilareitten syömisen myötä ja kokonaispainon puolesta ollaan miltei samoissa lukemissa kuin marraskuussa. Onneks paino ei kuitenkaan oo ainoa mittari! En suosittele kenenkään kuntosalin avulla laihduttavan seuraavan painoaan kovinkaan tarkasti. Mittanauha ja peilihän kertoo paljon enemmän!

Mutta niin siis itse asiaan, ihan ku juttu lähtis vähän rönsyilemään?

Lihasmassa mulla oli kasvanu miltei 3 kiloa! Eli kilo per kuukaus! Wuhuu! Nyt mennään siis normaalialueen yläpuolella, jeejee meikä on niiiiin bodari! Samassa ajassa rasvamassaa oli lähtenyt  5 kiloa! Tästä siis päästään, että rasva%kin oli -6,5 pienempi! Vielä on matkaa tavoitteeseen, mutta sinne ollaan  kuitenkin kovaa vauhtia matkalla :)

03.11.2013
 
22.2.2014

Edellisessä mittauksessa myös kävi ilmi, että mun kroppa oli lievästi epätasapainossa: jaloissa oli enemmän tavaraa ku yläkropassa. Nyt oonki treenannu yläkroppaa niin paljon, et ero oli tasottunu. Oon siis virallisesti tasapainoinen nuori nainen! ;D No okei, keskivartaloa pitäis treenata enemmän ja sen oon tiedostanut itekin, etenkin alaselän ja lantion seudun lihakset on jotain todella säälittävää.

Seuraavan kerran mitataan sitten heinäkuussa, viimeisessä näistä valmennukseen kuuluvista neljästä tapaamisesta. Jännä nähdä minkälaiset tulokset silloin tulee!

Inbody-mittauksen jälkeen meidän tapaamisen ohjelmassa oli korkkarikävelyä, lavaposejen harjoittelua, mavetekniikoiden hiomista sekä tabata-crossfit treeni! Korkkareilla kävely on mulle jo tuttua puuhaa, mut saatiin osion vetäjältä, Alona Malonelta, hyviä vinkkejä ryhdin ja kävelyn parantamiseen. Ja olihan se jännittävää testata saatuja vinkkejä alan ammattilaisen ja muiden ryhmäläisten katsellessa silmä tarkkana! Poseeraaminen oli lähinnä hauskaa, sellasta nice-to-know tyylistä settiä. Mut pakko kyl nostaa hattua fitnesskisaajille - se poseeraaminen on ihan hullun rankkaa! Asennot niin luonnottomia et aiaiauau! Käytiin läpi sekä bikini- että body fitness asentoja. Joudun vähän ehkä treenaamaan niitä lisää ennenku rohkenen julkaista kuvamateriaalia! Niin tosiaan, tapaamisessa oli paikalla myös kuvaaja Petri Mast, joten kuvia itse tapahtumastakin saatan laitella myöhemmin lisää :)

Bodycampin Ms. Fitness 2 ensimmäisen tapaamisen ryhmärämää. Kuvaajana Petri Mast.

Mavea ja tekniikoita ylipäätään treenasin jo torstaina salin oman PT:n kanssa, joten oli kiva parin päivän jälkeen tsekata valmentajien johdolla uudestaan, ettei uudet opit ollu kadonnu mihinkään. Ei ne ollu :) Ihan älytöntä kuinka erilaisen tuntuman voi saada lihakseen siirtämällä esimerkiks jalkaa sentin verran eri kohtaan, onneks on osaavia ihmisiä, joilta voi kysyä. Tekniikoiden jälkeen olikin sit viimein aika pistää hiki virtaamaan! Päivän treeni eli WOD koostui mave-burpee tabatasta. Meidät jaettiin pareihin ja parin kanssa tehtiin vuorotellen toinen mavea ja toinen burpeeta 20 sek ajan. Sit oli 10 sek aikaa vaihtaa paikkoja ja sama homma toisin päin. Tämä setti 16 kertaa eli molempia liikkeitä siis kärsittiin 8x20sek. Tabatan jälkeen yritin vielä ottaa kuvaa, mut sen verran oli mehut pois ja kädet tärisi että tässä lopputulos:

No, eiköhän siitä kuitenkin välity tärkeimmät eli punaset posket, hikinen naama ja kaikkensa antanut tyty! Ja taustalla crossfit -salia!

Tapahtuma oli oikeinoikein kiva, oli kiva nähdä ihan face2face naisia, jotka on tuttuja vaan facebookin kautta. Kaikilla oli huippu tsemppi päällä ja mave-enkkojakin siellä oli kuulemma rikottu! Niistä saa aina uutta puhtia ja motivaatiota omaankin treenaamiseen, joten nyt lähetäänkin tavottelemaan niitä kolminumeroisia painoja. Seuraava tapaaminen onkin sit reilun kuukauden päästä Tampereella, joten tulee tutustuttua paremminkin muutamiin, joiden kanssa jaetaan bensakuluja :) Tulevia yhteistreenejä odotellessa!

Sunnuntai menikin sit treeneistä palautuessa. Kävin aamulla juoksemassa 9 km ja rullailin lihaksia auki. Puolenpäivän aikaan suunnattiin mun poikaystävän ja vanhempien kanssa brunssille Töölönrantaan, joka olikin ihan tupaten täynnä ihmisiä. Onneks oli pöytävaraus! Käydään poikkiksen kanssa aika paljon brunsseilla, mut tää oli nyt mun vanhempien neitsytkerta. Kovasti tuntuivat tykkäävän, kun kyselivät muitakin hyviä brunssipaikkoja. Ja kuka nyt ei brunsseista tykkäis?! Jos joku tietää hyviä brunsseja Espoon suunnalta niin saa vinkata!

Kun masut oli täynnä, huristeltiin vanhemmille kattomaan lätkäfinaalia. Tai kattomaan ja kattomaan, itse kullakin ruoka paino vatsassa ja silmät tahto painua kiinni. Mä taisin kuitenkin olla ainoa, joka veti pikkupikkupäikkärit. Mikä siinä onkin, että lapsuudenkodissa ja muuten tutuissa ja turvallisissa paikoissa päikkärit maistuu aina niin hyvin?


 


Napattiin vielä mun siskon koira meille hoitoon, vähän harjottelemaan puolin ja toisin. Me harjottelemaan koiranomistajan arkea ja Aada puolestaan kaupunkielämää ja kerrostaloasumista. Muutamaan otteeseen on naapurit saanu kuunnella Aadasta kantautuvia sulosointuja outojen äänien häkellyttäessä koiraparkaa ja me puolestaan ollaan saatu parit ylimääräset happihyppelyt ja palloleikit normi-iltaan verrattuna. Saas nähä kuin yö sujuu! Pitäkää peukkuja :)



Hyvää yötä,
pus o kram!

Terkuin,
Laura & Aada the koira

torstai 20. helmikuuta 2014

Byebye bulkki!

Huomentapäivää!

Kuten pari päivää sitten jo kerroin, niin eilen tuli ensimmäiset päivitykset ruoka- ja treeniohjelmiin.
Otsikosta pystynee jo päätellä, että kuten toivoinkin niin kalorit pomppas alas niin että kuulu vaan viuh! Nyt ois siis 2 viikkoa aikaa löytää se reissukunto! Niinku aiemmin jo kirjottelinkin, niin reissussa aion ottaa vähän rennommin ja jatkaa sen jälkeen sitte vielä 2 viikkoa näillä ohjeilla, vaikka uus päivitys tulee samana päivänä ku tullaan takas kotiin. Jään siis vähän muista jälkeen, mut mieluummin otan ohjeista kaiken irti kerta niistä on maksettukin :)



Alotin uusilla ohjeilla jo heti eilen, kun ohjeet oli sopivasti tullu ennenku ite pääsin sängystä ylös (vapaapäivien ihanuutta, kun voi nukkua pitkään). Alkuperäsenä ajatuksena oli suunnata aamulenkille, ja sit kävin hirveetä kamppailua itteni kanssa kun uusissa ohjeissa oli aerobisten jaottelu hieman muuttunut. Loppujen lopuks jätin sit lenkin väliin ja alotin taas uusiin ohjeisiin perehtymisen.

Vapaapäivän pitkät yöunet <3

Salitreenit jatkuu edelleen 5-jakoisena:
  1. selkä & olkapäät
  2. rinta & hauikset
  3. etureidet & keskivartalo
  4. takareidet, pakarat, pohkeet & vatsa
  5. olkapäät & ojentajat
Eilen kävin vääntämässä noista ton ensimmäisen ja vaikutti kyllä erittäin toimivalta setiltä. Kesäselkä here i come! Aamuisen kamppailun tuloksena tein salitreenin perään vielä 25 min intervallitreenin samalla kun salin cardioalueella oli lätkän kisastudio käynnissä. Jos ei osalla kanssatreenaajista sykkeet noussujuoksumaton ni ainaki sit kisahuuman ansiosta, sellanen huuto siellä oli :D

Habailun lisäksi tosiaan nyt pitäis tehdä 2 em. intervallia viikkoon sekä 2 aamulenkkiä tasasella sykkeellä. Koska koko syksyn ja talven tein kaikki aamulenkit reippaasti kävellen, ni nyt ajattelin nostaa tehoja ja tehdä toisen hölkäten ja toisen kävellen. On sit mukavampi säbätäkin, ku juoksukunto on vähän parempi.

No kuis sit kävi syömisten kanssa? Ensinnäkin mukaan tuli laturi- ja treenijuomat. Laturista oon pitäny vähän taukoa, enkä ollu sitä tän vuoden puolella vielä käyttäny. Eilen ku menin sit treenaamaan sen voimin ni kyllä sen vaikutuksen huomas! Sykkeet KOKO ajan jossain 150+ ja hiki virtas!
 
Kalorit putos 2500 -> 1950, suurin muutos hiilareitten määrässä. Seuraavat viikot syön vähän pienemmän annoksen puuroa (nyyh!!), salaattia lounaaksi (tunasalaattia, jee!) ja treenin jälkeenkin pienemmän annoksen pastaa/perunaa/bataattia/riisiä. Muilta osin oon tosi tyytyväinen näihin muutoksiin mut toi puuro!

Ton ekan neljän viikon aikana oli koko ajan vähän sellanen turvonnut ja plösö olo ku oli niiiiin hiilaripitosta meininkiä, joten uskon että tästä tulee vielä oikein hyvä :) Edellisen ruokavalion kanssa tuli muutenkin vähän fuskattua, kun siinä oli jo valmiiks enemmän syötävää ku mihin olin tottunu, ni sit etenkin töissä tuli napsittua vähän ylimäärästä, mut nyt on uus ääni kellossa. Motivaatio ja tsemppi pysyä ruodussa nousi potenssiin sata!


Sen lisäks, että eilen tuli uudet päivitykset ohjelmiin niin posti toi mun foam rollerin!


Tilasin Sportsdirectilta Karrimorin nystyrällisen, 61 cm pötkylän, jolla rullaaminen tuntuu niin ihanan kamalalta et oon ostokseeni tosi tyytyväinen. Onnistuin treenaamaan pohkeeni niin jumiin, että kun yritin rullailla niitä auki niin tuntu siltä et jalat lähtee alta. Onneks olin jo valmiiks lattian tasossa ni säästyttiin pahimmilta ruhjeilta!


Tänään mulla on treenitreffit PT:n kanssa, katotaan tekniikat kuntoon. Joku kuukaus sitte mulla alko alaselkä kipuilemaan maastavetoa tehdessä ja kun oon yrittänyt keskittyä ja löytää sen oikeen tekniikan ni oon kadottanut sen kokonaan. Eilen maveillessa totesin et tää liike ei oo mavea nähnykkään! Pitäkää peukkuja, et löydän sen oikeen tekniikan taas tänään PT:n opastuksella!

tiistai 18. helmikuuta 2014

Laura hearts puuro

Kuten monelle muullekin, myös mulle syötettiin naperona puuroa aamupalaksi. Heti kun tällä neidillä alkoi olemaan oma tahto, vaihtui puuro kuitenkin muroihin, mysliin, weetabixiin, ruisleipään ja mitä näitä nyt on. Itseasiassa mun pikkusisko luulikin pienenä, että myslin nimi on pala, koska söin sitä aina aamu- ja iltapalaksi!

Teininä saatoin joskus vanhempieni naureskeluista huolimatta syödä ihan kunnon ruokaakin ennen kouluun lähtöä :D Välillä viikonloppuisin saatettiin kinua siskon kanssa, että äiti keittäisi suklista eli suklaamannapuuroa mut se oli harvinaista herkkua :)

Pääasiassa mussutin ihan viime vuosiin asti ruisleipää aamuisin. Kun aloin salimimmiks ja kuulin villin huhun, että aamiaisellakin ois hyvä saada proteiinia rupesin kokkailemaan munakkaita ruisleivän seuraksi.

Sitte koin valaistumisen. Puuro! Tuo aamupaloista parhain! Oikeestaan voisin syödä puuroa vaikka päivän jokaisella aterialla.Niin hyvää se mun mielestä on. Ja lisukkeilla siihen saa vaihtelevuuttakin vaikka muille jakaa, vaan mielikuvitus on rajana. Nytkin mulla olisi aamupalalla vaihtoehto puuron tilalle - oonkohan ehkä kerran syöny sen? :D

Aamupalalla rahkaa, what is this s**t?!?


Aluksi söin puuroni yleensä mehukeiton kera (joo, just niinku koulussa aina kun oli puuroa lounaaksi). Australiassa ollessani junnutoveri S esitteli banaanipuuron ja seuraavat pari kuukautta menikin niissä merkeissä. Sitten joukkoomme iloiseen saapui treenimimmi K, joka laittoi mun suureksi ällötykseksi puuron sekaan raejuustoa. Pari viikkoa taisin sitä touhua katella naamaa nyrpistellen, ennenku uskalsin ite kokeilla ja sille tielle jäätiin. Nykyään mun aamupuuroon kuuluu raejuusto ihan niinku jonkun toisen puuroon kuuluu voisilmä. (Sitä mä en muuten oo koskaan tajunnu, ällöä!)


No mitä muuta puuron sekaan voi laittaa ku raejuustoa? Mitä vaan! Marjoja, hedelmiä, rahkaa, mausteita!?

Syksyllä ostin lukuisten suositusten ansiosta Cocovin kylmäpuristettua kookosöljyä, se antaa puurolle tosi kivan maun! Vähän sellasen trooppisen!

Tämän hetkinen aamupuurolemppari:

Puuron päällä vaan osa raikkarista, loput erillisessä kulhossa
kaurahiutaleita
vehnäleseitä
ruokalusikallinen kookosöljyä
suolaa
+
 skyr-rahkaa (banaani/uuniomena/vanilja)
raejuustoa

Lempparit on kyl välillä tosi kausisidonnaisia: syksyllä ku olin käyny keräämässä pakastimen täyteen mustikoita, oli ne kova sana puuron seassa. Joulun alla puolestaan oli ihan must maustaa puuro kanelilla ja kaardemummalla. Silloin jätin tietenkin kookosöljyt pois, se ois ollu jo vähän liian HC :D Tohon komboon sopii myös uuniomena (pilkottu omena mikroon, vähän kanelia päälle ja avot!) Saas nähä mitä keksin seuraavaks!

 

Jotkut on kiivaasti sitä mieltä, että se raejuusto kuuluu kasata keoksi puuron päälle, eikä missään nimessä saa sekottaa sinne puuron sekaan. Perusteluina tälle on mm. ettei puuro jäähdy tai vastaavasti raejuusto lämpene. Toiset taas nimenomaan sekottaa sen sinne sekaan. Mulle sillä ei oikeestaan oo merkitystä. Riippuu muista lisukkeista :) Useimmiten mulla on se raikkarikeko siinä puuron päällä, mut raejuustobanaanipuurossa mixaan kaikki ilosesti sekasin, kas näin:

 

Mitä teillä muilla on tapana mixata puuron sekaan? Onko jotkut lisukkeet saanu ihan ehdottoman nounou -leiman? Vai onko koko puurolovetus jonkun mielestä ihan yliarvostettua?

Puuropaasauksen loppuun vielä kevennyksenä faileja, mitä puuron ystävä joutuu välillä (lue:aika usein) kokemaan:

 

Nyt poistun takavasuriin uneksimaan huomisesta aamupuurosta! Toivon mukaan en kaada sitä pöydälle, kuten tein tänään...

Hyvää yötä, pus o kram!

maanantai 17. helmikuuta 2014

Ihanan sosiaalinen viikonloppu

Moi vaan!

Taas ois uus viikko Ms. Fitnesstä pyörähtänyt käyntiin. Tällä viikolla tulee neljä viikkoa täyteen, joka meinaa sitä, että ohjelmat päivittyy! Innolla odottelen siis keskiviikkoa, jolloin selviää muutokset niin ruokavalioon kuin treeneihinkin. Kuten oon aiemmin jo kertonut, syön tällä hetkellä siis 2500 kcal päivässä ja treenaan 5-jakoisella saliohjelmalla + 2-3 aerobista treeniä viikkoon. Toivoisin, et kaloreita alettais jo vähän vähentämään, jos vaikka pikkuhiljaa löytyis se kesäkunto 2014. Toki mul tulee se Curacaon reissu sit ikävästi tohon väliin, siellä en ajatellut seurata ohjeita niin orjallisesti vaan nauttia elämästä ja ehkä juoda jopa muutaman alkoholillisen drinksunkin! Kookoksesta tai ananaksesta luonnollisesti hihii! Sportata siellä onneks voi vaikka kuinka paljon ja aiotaankin ottaa loma rentoutumisen ja sporttailun kannalta.

Viime viikolla aikataulu oli sen verran tiukka, että juoksin käytännössä 24h vuorokaudessa kellon kanssa kilpaa, joten treenitkin jäi vähän vajaiksi, mikä mua harmittaa. Tai ei niinkään vajaiksi, mut rakenne oli väärä..

Viikon treenit näytti tältä:
ma: lihaskuntotreeni kotona, 50min ja salibandytreenit, 1h
ti: salitreeni + juoksuintervalli, 1h 48min
ke: salitreeni, 1h 35min
to: salibandytreenit, 1h
pe: vesijumppaohjaus, 1h
la: lihaskuntotreeni + rappusjuoksu, 1h 5min
su: aamulenkki 1h

Kotijumppaan kuului mm. askelkyykkyjä
Treeni CHECK! Hiki CHECK!

Eli kuten näkyy, niin viikko koostui aika pitkälti aerobisesta treenistä eikä täysin lepoon ja palautumiseen pyhitetyistä päivistä ole tietoakaan. Hyi Laura, hyi.
Kuten instagramissa jo huutelinkin, niin tällä viikolla palaan ruotuun ja alan taas nostamaan rautaa. Muthan löytää instagramista nimellä lurmu, sinne postaan tiheemmällä tahdilla kuin mitä ehdin blogia päivittämään.

Viikonloppuna meillä oli vihdoin aikaa nähdä kavereita, todella harvinaista herkkua meidän taloudessa!
Lauantain treenin kävin vetämässä treenimisun kanssa, johon tutustuin Bikini Challengen kautta. Huikeeta, että nettivalmennuksenkin kautta voi saada uusia kavereita! Suosittelen kaikille nettivalmennuksessa mukana oleville ehdottamaan vaan rohkeasti yhteistreenejä lähistöllä asuville, ties kuinka hyvän loppuelämänystävän sieltä voikaan löytää :) Mulla kävi tuuri, ja tullaankin S:n kanssa mainiosti juttuun ja tsempataan toisiamme antamaan treeneissä kaikkemme. Ollaan S:n kanssa otettu jo ihan tavaksi nää lauantai-aamuiset treenit Töölön Kisahallilla. Siitä saa aina hyvin hien päälle ja hyvän fiiliksen viikonloppuun :) Treenin jälkeen suunnattiin mun poikaystävän kanssa tuttavaperheen luokse, jossa herkuteltiin tortilloilla ja leikittiin lasten kanssa.

Kummisetä ja sen kummipoika

Tortillapöydästä matka jatkui melko extemporee hyvän ystävän luokse vohvelipöytään (okei tässä vaiheessa poikkesin vähän ruokavaliosta, mut pehmensin tilanteen vakavuutta laittamalla vohvelin päälle vaniljajäätelön sijaan vaniljaskyriä!).

The story of my life. Miks syöminen on niin kivaa?!

Sunnuntaina käytiin ystävien kanssa pyörähtämässä (lue:jäätymässä) ravintolapäivässä. Tää oli toinen kerta, kun käytiin ja taidan jatkossakin käydä mieluummin kesällä.... Mulla oli omat eväät mukana, muut tosin maisteli jos jonkinmoisia herkkuja.

Poikkiksen pulled pork burger

Kesä tule jo!
Saatiin Ms. Fitneksessä valmentajalta Teräsnainen -kilpailu:
5000m soutua niin nopeesti ku vaan suinkin kykenee.

Kokeilin reilu viikko sitte ekan kerran, silloin soudin 2000 ja rapiat ja luovutin ku penikat ilmoitteli erittäin aggressiivisesti olemassa olostaan. Tänään sit päätin yrittää uudestaan. No, samoilla paikkeilla alko taas polttelemaan, mutta hammasta purren vedin kilometrin lisää ja ajattelin et samperi enää 2 kilsaa, nyt en luovuta! 3. ja 4. kilsan välillä hyydytti erittäin pahasti ja ääni pään sisällä huus: "Lopeta! Nyt lopeta! LOPETA HULLU NAINEN, LOPETA!" Haistatin äänelle pitkät ja jatkoin ähkimistä. Kun 5 kilsaa läheni, otin lopukirin ja saavutin 5000 metrin rajapyykin ajassa 21:20!

Todistusaineistoa, I DID IT!
Kuvaa ottaessa kädet tärisi ja kun todistusaineisto oli otettu, vyöryin alas soutulaitteesta. Penikat huus hallelujaa, joten suuntasin venyttelytilaan ja nappasin foam rollerin mukaani. Penikoita rullaillessa ilmeet ois ollu ehdottomasti ikuistamisen arvoisia, mut säästin teidät nyt niiltä tällä kertaa. Foam roller on muuten tälläselle laiskalle venyttelijälle ja kehon huoltajalle ehkä maailman paras keksintö, ja pistinkin sellasen viime viikolla tilaukseen. Helpottuu mun luottohierojankin hommat ehkä vähän eikä hieronnat oo kummallekaan meistä enää niin tuskallisia hetkiä. Toivottavasti!

Penikat auki foam rollerilla, auuuuu

Tällä viikollaki on paljon kivoja juttuja tiedossa: huomenna famun synttäridinneriä ja tulevaan viikonloppuun mahtuu maailmanmatkaaja-matkaopas ystävän synttäribileitä, Ms. Fitness -tapaamista ja brunssia.

Tehokkaita treenejä ja iloa kaikkien viikkoon!
Pus o kram!

maanantai 10. helmikuuta 2014

Ihan vaan omaksi iloksi!

Heippa!

Viikonloppu oli ja meni. Näin vuorotyöläisenä ei viikonpäivillä ole juurikaan merkitystä: tämäkin viikonloppu meni töissä ja salilla. Lauantaiksi sain pitkästä aikaa treeniseuraa, kun saatiin vihdoin ystäväni kanssa aikataulut sopimaan ja yhteistreenit lyötyä lukkoon.


Käyn mielelläni salilla yksin, silloin ei ole sitä riskiä että homma menee jutteluksi vaan voi hyvällä omalla tunnolla pistää napit korvaan ja painaa sata lasissa. O:n kanssa on kuitenkin kiva treenata: poljettiin crosstrainereitä alkuun ja vaihdettiin tärkeimmät kuulumiset. Sen jälkeen molemmat keskitty tekemään oman treeninsä, napit korvilla luonnollisesti! Treenin lopuksi vedin vielä juoksumatolla intervalli-treenin samalla kun ystäväni tsemppasi vieressä. Mikäs sen mukavampaa.
Treenin jälkeen saunottiin vielä ja saunassa tuli puheeksi tämä Ms. Fitness -valmennus ja tavoitteeni. Eilen illalla Fitfashionia selatessani törmäsin kuin tilauksesta postaukseen, jonka kirjoittaja kirjaimellisesti vei sanat suustani ja pisti miettimään aihetta lisää. Sain mietteiltäni nukutuksi, mutta aamulla ensimmäinen ajatus oli: kone auki ja kirjoittamaan!

Fitness tuntuu nyt olevan todella kovassa hypetyksessä ja yhä useamman neitokaisen unelmana on kisalavat. Pahoittelut yleistyksestä, mutta monet tuntuvat ajattelevan kisakunnon olevan kohtuullisen helpon duunin takana (jos sitäkään!). Vähän vaan enemmän treeniä ja kieltäytyminen niistä satunnaisista herkuista niin that's it, voitto kotiin! ..ei se nyt kuitenkaan ehkä ihan niin mene.


Ollaan puhuttu aiheesta monen ystäväni kanssa ja kaikille olen sanonut samaa: minua ei kisaaminen kiinnosta enkä todellakaan ihannoi kisalavoilla keikistelevien bikinibeibejen kroppaa. Nyt ei pidä missään nimessä ymmärtää väärin:  Ihailen kaikkia, jotka uskaltaa lähteä kisalavoja tavottelemaan. Kisakunto.. Se on kovan duunin takana! Ja voin sanoa suoraan ettei minusta olisi siihen. Ja kuten sanottu, en edes haluaisi yrittää, sillä haluan sporttisen ja hyvinvoivan kropan vuoden ympäri.

Halutaan: absit, peppu, nk. kesäselkä & pyöreät olkapäät
Mielestäni kisaajien kuiva rusina -look on kaikkea muuta kuin hyvinvoivan ja terveen näköinen, enkä haluaisi itse ajaa kroppaani massa- ja kisakauden läpi. Kisaajien blogeja lukeneena voin vain kuvitella kuinka rankkaa bulkista fitnessbeibeksi muuntautuminen on paitsi fyysisesti, niin myös henkisesti. Se voi tehdä hallaa sekä omalle henkiselle hyvinvoinnille, työnteolle (harvempi kisaa elannokseen), ihmissuhteille ja näin koko sosiaalinen elämä kärsii. Vaikka itse en ole niin ehdoton syömisieni kanssa, niin silti välillä kavereiden ehdottaessa treffejä esim. ravintolan merkeissä, yritän keksiä vaihtoehtoisia tapaamispaikkoja, jotta välttyisin "vääränlaisen"ruoan syömiseltä.

Mulle urheilu on elämäntapa. Käyn salilla ihan omaksi ilokseni. Nautin siitä kivusta ja poltteesta, kun väännän viimeisiä toistoja, mutta vielä enemmän nautin siitä hyvästä fiiliksestä minkä hyvä treeni saa aikaan. Jollain sairaalla tavalla myös treenin jälkeinen dagen efter -kipu on nautinnollista, tietää tehneensä. Jokin aikaa sitten, kun "valitin" kipeitä jalkojani poikaystävälleni, hän tuumasi että harvemmin sitä näkee kenenkään hymyissä suin valittavan jos sattuu.

Hypin seinille, jos en saa purettua energiaani liikkumiseen. Olen koko elämäni nauttinut liikunnan ilosta: 24 vuoteen on mahtunut napatanssia, sirkuskoulua, hiphop-tanssia, jalkapalloa, tennistä, salibandyä, kuntosalia, ryhmäliikuntaa, rullaluistelua ja niin edelleen. Olen sitä mieltä, että mitä monipuolisempaa, sen parempi. Ei pidä tyytyä siihen kuntosaliin vaan antaa keholle muitakin ärsykkeitä. Esimerkiksi viime kesänä päätettiin tenniksen jälkeen extemporee kokeilla josko korkeushyppy vielä onnistuisi yläasteen liikkatuntien opeilla.

Eihän tuo nyt korkea ole, mutta kuitenkin!
Tiivistäen sanoisin tavoitteenani olevan terve ja hyvinvoiva keho ja mieli, joille tarjoan mahdollisimman paljon erilaisia ärsykkeitä. Haluan lihaksikkaan kropan, joka myös kuluttaa enemmän koska:


Haha!

Olis kiva kuulla, mitä lajeja muut suosii? Oon avoin aina uusille lajikokeiluille ja muiden kokemuksista saisi hyviä ideoita! Tällä hetkellä haluaisin ehdottomasti kokeilla muunmuassa tankotanssia ja hiihtoa! (Kyllä vain, kuulun niihin harvoihin suomalaisiin, jotka eivät ole koskaan elämässään hiihtäneet! Noloa...)

Kivaa viikkoa kaikille! Ei murjoteta vaikka onkin maanantai ja sää on vähintäänkin tylsä!

perjantai 7. helmikuuta 2014

Food prep a'la Alppileski

Ootteko muutkin miehen kanssa asuvat huomanneet, kuinka ruokaa menee sinkkutalouteen verrattuna ei vain kaksin-, vaan kolmin- tai jopa nelinkertaisesti? Ja kuinka ärsyttävää se on, kun erehtyy tekemään ruokaa sillä ajatuksella, että tästä syödään helposti ainakin seuraavat kolme päivää ja viimeistään seuraavana päivänä, kun tuut salilta supernälkäsenä huomaat, ettei ruokaa oo enää yhtään jäljellä? I feel you, mate.


Kuten mun ystävä totes muutettuaan poikaystävänsä kanssa saman kato alle: "Vitsi et miehet syö PALJON!"

No, kun mun poikaystävä tiistaina lähti loppuviikoksi Alpeille laskemaan, niin lamppu mun päässä syttyi! Makaronilaatikkoa! Ruoka aina lämmitystä vaille valmiina kun kotiudun salilta! Kuinka helppoa! Euforia!

Ei siis muuta ku tuumasta toimeen. Tuunasin vähän tavanomaista reseptiäni, niin että se käy tämän hetkiseen ruokavalioon ku nenä päähän. Eli käytännössä jätin maidon pois ja munamaidon sijaan tein valkuaisvettä (se muuten toimii). Kerroin ruokavalion mukaisen treenin jälkeisen aterian ainekset viidellä ja, no, kuva kertonee enemmän kuin tuhat sanaa:


En oo varmaan ikinä keittänyt noin paljon makaronia kerralla! Jauhelihamääräkin tuntui hullulta, vaikkei tossa ookkaan kuin se perus 400g. Yleensä kokkailen vaan ateria kerrallaan eli paistan aina vaan sen 100g, you do the math.
Tunsin itteni ihan suurkeittiön emännäksi!

Sain kuin sainkin kaiken mahtumaan kahteen vuokaan!
Tässä vielä reseptiä, jos jotakuta kiinnostaa:

FittaajaLurun bulkkimakaronilaatikko:
375g makaronia
400 g jauhelihaa
1 sipuli

175g (n.5kpl) kanamunan valkuainen
2 keltuaista
6dl vettä

Keitä makaronit ja ruskista jauheliha&sipuli. Mausta oman maun mukaan. Sekoita munavesi -seos ja heitä kaikki sekaisin vuokaan. Koristele ketsupilla.
Uunissa n.30min 225 asteessa.

NAM!
Nyt taas sali kutsuis. Maanantain ja tiistain lepäiltyäni onnistuin karkottamaan flunssankin ja sen jälkeen aloin taas vääntämään rautaa. Keskiviikkona treenasin selkää ja olkapäitä (ah ihanaa, selässä tuntuu vieläkin!) ja eilen vuorossa oli rinta ja haukka. Tein hauiksille vielä ylimääräset killerit varsinaisen treenin päälle: hain ryhmäliikuntasalista body pump -tangon, johon latasin 9kg ja sillä pumppailin vielä hauikset hapoille tyyliin: 7 toistoa, 10 sek palautus, 7 toistoa, 10 sek palautus x miljoona. Tai siltä se ainakin tuntui!


Ihanaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua kaikille!

tiistai 4. helmikuuta 2014

Nyt menee neitsyys!

Hui, melkeen jopa jännittää! Blogin aloittaminen on pyörinyt mielessä jo pitkään, mutta aina oon hannannut. Tai no, oon pitänyt reissublogia yhdessä kaverini kanssa, mutta tällä kertaa ajattelin kirjotella ihan itsekseni :)



No mistä sit ajattelin kirjottaa? Oon intohimoisesti sporttaava reissumies (-nainen), joten blogissa tuun varmasti käsittelemään urheilua, hyvinvointia ja matkustelua, mutta myös paljon muitakin mun elämässä tapahtuvia ja muuten ajankohtaisia asioita.

Kuka olen? Oon 24-vuotias nuori nainen Helsingistä. Tällä hetkellä työskentelen matkailualalla asiakaspalvelutehtävissä, unelmissa siintää toisen tutkinnon suorittaminen restonomin papereiden lisäksi. Harrastan aktiivisesti "fittaamista": hikoilen ja puhisen salilla monta kertaa viikossa ja lisäksi pelaan salibandyä. Haluisin hirveesti sanoa harrastavani myös tennistä, mutta tällä hetkellä se olis liioittelua. Ehkä kesää kohden jatkan taas sen parissa, nyt nimittäin keskityn Bodycampin Ms. Fitness -projektiin, jonka alotin muutama viikko sitten.


Liityin Ms. Fitness -nettivalmennukseen, kun halusin haastaa itteeni vähän lisää Fitfarmin Bikini Challengen jälkeen. 10 viikkoa kestäneen Bikini Challengen aikana tämäkin syömisen rakastaja ja  herkkupeppu sai jotain tolkkua syömiseen, ymmärsi säännöllisen ruokarytmin tärkeyden ja oppi vähän jopa kokkaamaan! Siinä ohessa kroppakin muuttui, kun aloin treenaamaan tavoitteellisemmin ja fiksummin (lue: kunnon saliohjelma ja treenivihko!!). Ms. Fitneksessä puolestaan kyse on 6 kuukauden mittaisesta nettivalmennuksesta: "Luvassa verta, hikeä, tuskaa ja taistoa, mutta NO PAIN, NO GAIN". Toistaiseksi valmennus vaikuttaa erittäin hyvältä ja ainakin ekan 4.viikon aikana saa syödä ihan luvan kanssa! Katellaan sit jatkossa, miten ruokavalio lähtee kiristymään, kun tarkotuksena ensin hankkia alle lihasta ja kesää kohden karistaa rasvaa kropasta. Ruokavaliota ja treeniohjelmaa päivitetään 4.viikon välein, joten kyllästymiseltäkin toivottavasti vältytään! Valmennuksessa on myös porkkanana 500 €:n matkalahjakortti parhaalle muuttujalle ja sekös kelpais! ;)
Luvassa verta, hikeä, tuskaa ja taistoa mutta "No PAIN, No GAIN " - See more at: http://www.bodycamp.eu/tuote/ms-fitness#sthash.qfUX6SBe.dpuf
Luvassa verta, hikeä, tuskaa ja taistoa mutta "No PAIN, No GAIN " - See more at: http://www.bodycamp.eu/tuote/ms-fitness#sthash.qfUX6SBe.dpuf
Luvassa verta, hikeä, tuskaa ja taistoa mutta "No PAIN, No GAIN " - See more at: http://www.bodycamp.eu/tuote/ms-fitness#sthash.qfUX6SBe.dpuf

Vaikka saan urheilusta sitä energiaa ja hyvää oloa, jonka avulla jaksan päivästä toiseen, läpi pimeimmänkin ja loskaisimmankin talven, niin sanoohan tuttu mainossloganikin "Sitä jaksaa paremmin, kun on mitä odottaa". Sporttaamisen ohella matkustelu on mulle elämänsuola. Oltiin juuri isommalla porukalla pitkä viikonloppu Lontoossa (=shoppailua, Mamma Mia -musikaalia, nähtävyyksiä...) ja vielä ennen kesää on kalenteriin merkattu kaksi reissua.

Tällä hetkellä lasken päiviä, että pääsen näihin maisemiin:
TJ 31!

Seuraavana kohteena siis Karibialla sijaitseva, Alankomaiden Antilleihin kuuluva pikkuruinen saari nimenltään Curacao. Odotan reissua malttamattomana: aurinkoa, snorklailua, hyvää ruokaa, rentoutumista, tennistä, lämpöä, pyöräilyä... Onko joku käynyt Curacaolla? Onko jotain must to do -vinkkejä?

Vilustuin vähän Lontoossa, joten nyt on eilen ja tänään pidetty vielä lepoa salilta. Kävelin eilen illalla kuitenkin poikaystävää vastaan luennolle ja tänään työmatkat taittui kävellen eli ihan sohvaperuaksi en oo ajautunut! Luulen, että näillä kalorimäärillä ja tällä ADHD-luonteella pää hajoais, jos joutuisin jumittamaan neljän seinän sisällä pidempään.

Nyt makaronilaatikon laittoon! Näihin tunnelmiin tällä kertaa, jatketaan harjoituksia!